Ratamestarin terveiset

Kaupunkirogaining 2023

Tai City-roga 2023. Ihan kumpi vaan, mutta kahden vuoden korona-tauon jälkeen taas totisinta totta. Tai ei niin vakavasti kuitenkaan, vaan huumorilla ja nautiskellen. Nautiskellen sen minkä pystyy, sillä radoittajana on häärinyt taas se sama tomppeli kuin aikaisemmillakin kerroilla. Eli minä. Eikä mitään uutta jekkua ole luvassa. Eihän vanha koira uusia temppuja opi, hyvä jos ne vanhat edes onnistuu. Joka tapauksessa radat on laadittu ja mitään paljastamatta niistä pitäis nyt jotain kertoa. Eli mitään hyödyllistä tietoa tapahtumaa ajatellen ei ole luvassa, joten siinä toivossa ei kannata jatkaa lukemista. Jos ei kuitenkaan oo muuta tekemistä, niin lue toki loppuun.

Radoittajan ensimmäinen tehtävä oli tietenkin tehdä itselleen työkalu, kartta. Se piti koota ihan alusta alkaen, eli MML:n avointa dataa hyödyntäen, koska kyseessä on ennen käyttämätön maastoalue (nyt lipsahti jo ensimmäinen paljastus). Sen jälkeen piti lätkiä rasteja kartalle. Vanhasta kisasta katsoin, että meillä on ollut yleensä 44 rastia käytössä, joten ajattelin, että se on hyvä määrä nytkin. Rastipisteiksi valitsin tapahtuman luonteen tunnistaen pääasiassa helppoja kulkureittien varrella olevia kohteita ja niin, että hitaammillekin kiirehtijöille riittää rasteja. Toki en halunnut toistaa samaa virhettä kuin vuonna 2020, jolloin yksi (pyörä-)partio haki kaikki rastit. Tästä syystä ripottelin osan rasteista ”riittävän” etäälle tapahtumakeskuksesta. Joitakin rastipisteitä on myös paikallisissa nähtävyyksissä, mutta niitä pisteitä ei ole kovin montaa, koska liikumme kulttuuriköyhässä maisemassa. Joistakin rastipisteistä voi myös huomata radoittajan vallitsevan mielenlaadun, pirullisuuden.

Rastipisteiden valinnan jälkeen rastit piti pisteyttää. Aikaisempien vuosien mukaan pisteytin ne numerokoodin toisen numeron mukaan, eli rasti 159 antaa 5 pistettä. Muutaman illan pähkäilin pisteiden kanssa kunnes tulostus-vastaava kertoi minulle, että tulos-softa on vaihtunut ja nyt merkitsevä numero onkin koodin viimeinen numero. Eli rasti 159 antaakin 9 pistettä. Ajattelin, että tämähän meni nappiin. En muuttanut ainuttakaan koodia, koska tässähän mentiin nyt tämän radanlaatijan parasta vahvuutta käyttäen, eli sattumaa. 

Viimeinen radoittajan työvaihe oli käydä rastipisteet tsekkaamassa maastossa. Erittäin tärkeä vaihe radanlaadinnassa. Toki senkin takia, että tulee todettua rastipisteen yksiselitteisyys ja kelvollisuus, mutta ennen kaikkea sen takia, että kun radoittaja jo suunnitteluvaiheessa tietää itsekin kiertävänsä kaikki pisteet, niin se yllä mainittu vallitseva ominaisuus, pirullisuus, ei pääse ihan karkaamaan käsistä. Tällä hetkellä suurin osa rasteista on erittäin helposti saavutettavissa, mutta joitakin pisteitä riivaa syväkahlattava lumivaippa. Jotkut kutsuvat sitä myös munahangeksi. Näillä keleillä toki vaippa kapenee ihan silmissä ja puolentoistaviikon kuluttua tilanne voi olla aivan toinen. Jää nähtäväksi. Jos keli pysyisi tällaisena, toisi se jopa taktisen vivahteen reittisuunnitteluun, ehkä.

Paljastuksia tuli lisää, mutta ei näillä nyt ehkä vielä iltapäivälehtien lööppeihin ylletä. Nyt lopettelen jonninjoutavien näpyttelyn ja viimeistelen rata-fileen kuntoon, jotta seuramme graafikukko pääsee työstämään kartan painoon.

Tervetuloa omastakin puolesta,

radoittaja Harri Lehtimäki